Koiran sydänvika - dilatoiva cardiomyopatia

Lohjan Pieneläinklinikka
puh. 019 36051

Lyhyesti - miten sydän toimii?

Sydämessä on neljä onteloa - ylempänä kaksi eteistä ja alempana kaksi kammiota. Yleisesti puhutaan kuitenkin sydämen oikeasta ja vasemmasta puolesta. Oikean puoleisista onteloista muodostuu sydämen oikea puoli eli oikea eteinen ja oikea kammio ja vastaavasti vasemman puoleisista onteloista muodostuu sydämen vasen puoli eli vasen eteinen ja vasen kammio.

Veri virtaa kehosta eli ns. suuresta verenkierrosta oikeaan eteiseen. Sieltä veri pumpataan lähes välittömästi oikeaan kammioon. Oikeasta kammiosta veri pumpataan edelleen keuhkoihin eli ns. keuhkoverenkiertoon, jossa veri hapettuu. Keuhkoista hapettunut veri virtaa takaisin sydämeen, vasempaan eteiseen, josta se taas lähes välittömästi pumpataan vasempaan kammioon. Vasemmassa kammiossa on sydämen paksuin lihaskerros, joka helpottaa veren pumppaamista takaisin suureen verenkiertoon eli kehon jokaiseen sopukkaan.

Mitä tarkoittaa dilatoiva cardiomyopatia?

Dilatoiva cardiomyopatia tarkoittaa sydänlihaksen, erityisesti vasemman kammion paksun lihaskerroksen rappeutumista eli ohenemista merkittävästi normaalista. Veren aiheuttama paine sydämen sisällä saa aikaan ohutseinäisen sydämen laajenemisen, mikä puolestaan aiheuttaa etenkin vasemman kammion huomattavan laajenemisen. Dilatoivalle cardiomyopatialle kaksi oleellista muutosta sydämessä ovat siis sydämen ohuet seinät sekä laajentuneet kammiot/eteiset. Näiden muutosten vuoksi sydämen supistumiskyky heikkenee.

Miten yleistä on dilatoiva cardiomyopatia?

Dilatoiva cardiomyopatia ei ole yleinen pieni- tai keskikokoisten koirien sydänsairaus, mutta suurilla roduilla se on yleisin sydävian aiheuttaja. Tyypillisiä rotuja ovat mm. boxeri, dobermanni, newfoundlanninkoira, irlanninsusikoira, tanskandoggi. Satunnaisesti myös keskikokoisissa roduissa esim. cockerspanieleilla ja englannin springerspanieleilla esiintyy dilatoivaa cardiomyopatiaa.

Millaisia oireita esiintyy?

Kun sydän ei pumppaa verta kunnolla, veri kerääntyy keuhkojen verisuoniin. Lisääntynyt paine näissä suonissa aiheuttaa nesteen osittaisen karkaamisen verikapillaareista keuhkojen ilmatilaan. Nestekeräytymä keuhkoissa aiheuttaa yskimistä ja kakomista - sydänvian yleisimpään oireeseen. Sydänvikaiset koirat myös rasittuvat pienimmästäkin liikunnasta muita koiria helpommin. Lisäksi tyypillistä on öinen levottomuus ja jatkuva paikan vaihto.

Ns. kongestiivinen sydänvika kehittyy, kun sydän ei pysty enää toimittamaan hapettunutta verta kudoksiin. Tässä hapen puutteessa elimistön solut alkavat reagoimaan ja useista eri elimistä vapautuu hormoneja, joiden tarkoituksena on korjata häiriötila. Hormonit säilyttävät nestemäärää verenkierrossa pyrkien näin lisäämään elimistön kokonaisverimäärää sekä sydämen pumppaamaa verimäärää ja samalla parantamaan sydämen hapetusta.

Useiden kuukausien ajan tämä elimistön oma korjausjärjestelmä auttaa tilannetta. Lopulta kuitenkin ylimääräisen nesteen kertyminen muuttuu vahingolliseksi. Yhä enemmän nestettä karkaa verikapillaareista aiheuttaen lisääntynyttä yskimistä ja kakomista sekä rasituskyvyn laskua. Neste saattaa kerääntyä vatsaonteloon tai elimistön kudoksiin. Tilaa, jossa neste kerääntyy keuhkoihin kutsutaan pulmonaariödeemaksi, vatsaonteloon kertynyttä nestettä kutsutaan asciteksi. Kongestiivinen sydänvika on yleisin syy näiden oireiden taustalla.

"Koirani tuli erittäin sairaaksi nopeasti muutamien viime päivien aikana - mistä se johtuu?"

Dilatoiva cardiomyopatia kehittyy hitaasti kuukausien tai vuosien aikana. Sen vaikutus verenkiertoon tapahtuu myös hitaasti. Kun sydämen toimintakyky heikkenee, elimistö pystyy omilla kompensoivilla toimillaan pitämään normaalia tilaa yllä viikkojen/kuukausien ajan. Jossain vaiheessa elimistön oma kompensaatio ei ole enää riittävän tehokas ja koiralle tulee esille vakavan sydänvian oireet - kyse saattaa olla tunneista. Nopea, raskas hengitys, sinertävä kieli, runsas kuolaaminen tai kollapsi saattavat olla ensimmäisiä oireita. Riskirotujen ja -sukujen säännöllisillä tutkimuksilla voitaisiin kehittymässä oleva sairaus löytää nykyistä aikaisemmin. Tällä tavoin saataisiin sairaat koirat hoitoon, ennen kuin niille on jo kehittynyt vaikea-asteinen sydämen vajaatoiminta.

Mitä testejä voidaan tehdä sairauden tutkimiseksi?

• Sydämen auskultaatiolla (kuunteleminen stetoskoopilla) pystytään erottamaan mahdolliset sydämen sivuäänet, niiden syntykohdat sydämessä sekä myös erottamaan epänormaali sydänrytmi (arytmia). Auskultoidessa kuunnellaan myös aina keuhkot.
• Veri- ja virtsanäytteet eivät anna suoraa tietoa sydänsairaudesta, mutta kylläkin elimistön häiriötiloista, jotka voivat olla vaikuttamassa sydämen toimintaan tai sydänsairauden hoitoon.
• Röntgenkuvaus rintaontelosta kertoo sydämen koosta ja muodosta sekä keuhkojen tilasta. Dilatoivassa cardiomyopatiassa röntgenkuvissa nähdään yleensä selvästi suurentunut sydän.
• EKG-tutkimus antaa tietoa sydämen sähköisestä toiminnasta. Tutkimuksen avulla saadaan tarkempaa tietoa sydänrytmistä ja arytmioista.

• Ultraäänitutkimus (echocardiogrammi) käyttää hyödyksi ääniaaltoja, jotka heijastuvat takaisin sydänrakenteista ja jotka pystytään näkemään monitorista. Tällä tutkimuksella saadaan tarkin tieto eteisten/kammioden koosta sekä seinämien paksuuksista - tehdyistä mittauksista saadaan numeerinen arvo, jota voidaan verrata normaaleihin arvoihin ja siten arvioida sydämen toimintakykyä.

Näiden tutkimusten yhdistelmällä saadaan paras tieto, jolla pystytään arvioimaan sydämen toimintaa. Kaikkia tutkimuksia ei kuitenkaan tarvita sairauden diagnoosin tekemiseksi.

Onko dilatoivan cardiomyopatian aiheuttamaan sydänvikaan hoitoa?

Jos koiralla on akuutit vakava-asteisen sydänvian oireet, on oikeanlaisen lääkityksen saaminen nopeasti välttämätöntä selviytymiselle. Sairaus vaatii siis aina eläinlääkärin antamaa hoitoa! Seuraavassa on lueteltu muutamia lääkeaineita, joita käytetään sairauden hoidossa (eri vaiheissa, yhdistelmänä jne. sairauden asteesta mukaan).

• Diureetit eli nesteenpoistajat stimuloivat munuaiset poistamaan ylimääräistä nestettä elimistöstä. Furosemidi on yleisimmin käytetty, vaikkakin myös muita valmisteita voidaan tietyissä tapauksissa käyttää.
• Nitroglyseriini on ns. laskimolaajentaja, joka laajentaa kaikkia elimistön laskimoita, erityisesti sydänlihaksen laskimoita. Laajentamalla suonia nitroglyseriini "varastoi" siis osan verestä laskimoihin ja vähentää sydämeen palaavan veren määrää ja täten sydämen työtaakkaa. Laskimolaajentajia käytetään etenkin pulmonaariödeeman hoidossa, mutta niillä saavutetaan tehoa vain muutamien päivien ajan.
• Digitalis-lääkitys parantaa sydämen toimintaa monella tavalla. Se säännöstelee vapautuvaa hormonimäärää sekä laskee sydänrytmiä ja vahvistaa sydämen jokaista supistumista.
• Entsyymiestäjät hillitsevät elimistön omaa kontrolloimatonta edellä kuvattua kompensaatiojärjestelmää.
• Vasodilataattorit laajentavat elimistössä sekä valtimoita että laskimoita ja helpottavat siten sydämen työtä veren pumppauksessa eteenpäin. Näitä lääkkeitä voidaan käyttää pitkäaikaisesti, koska niiden teho säilyy pitkään verrattuna nitroglyseriiniin.
• Karnitiini: Muutamilla koiraroduilla, esim. boxereilla on puutetta tästä aminohaposta. Karnitiinin puute aiheuttaa sydänlihaksen rappeutumaa. Lääkitsemällä koiraa karnitiinilla pystytään merkittävästi parantamaan sydämen toimintaa.
• Tauriini puolestaan on mm. joiltakin cockerspanieleilta puuttuva aminohappo. Tauriinilääkityksellä pystytään jopa parantamaan tietynasteisia sydänsairauksia

Kauanko sydänvikainen koirani vielä elää?

Monta tekijää pitää huomioida ennen kuin kysymykseen voi vastata. Koiralle tehdyissä tutkimuksissa esille tullut sydänvian aste sekä vaste lääkitykseen muutamien ensimmäisten päivien aikana ovat ratkaisevia tekijöitä.

Jos koira ei vastaa hoitoon muutamien tuntien - päivien aikana, on ennuste huono. Toisaalta koirat, jotka vastaavat hoitoon nopeasti, elävät muutamista kuukausista useiden kuukausien ajan, mutta pitkäaikainen ennuste ei ole hyvä. Yleensä on erittäin vaikeaa antaa tarkkaa ennustetta, koska useampi tekijä vaikuttaa sairauden kehittymiseen.